|
KRIISIHOITO
|
Kriisihoito kestää
lyhyen ajan ja se kohdistuu tilanteeseen,
jossa ihmistä on kohdannut vakava ja
yllättävä kriisi, johon ihminen ei ole
osannut varautua. Tällaisia
kriisejä voi olla esim. uskottomuus
parisuhteessa, yllättäen tullut avo- tai
avioero, läheisen ihmisen kuolema tai vakava
vammautuminen, oman terveydentilan vakava
muutos, omaan henkeen tai turvallisuuteen
kohdistunut uhka tai jonkun järkyttävän
asian todistajaksi joutuminen.
Ihmiset reagoivat elämässä vastaan
tuleviin kriiseihin hyvin eri tavoin.
Aluksi ihminen on sokissa, hän ei usein
ymmärrä tapahtunutta. Kriisi voi aiheuttaa
ihmiselle erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä
oireita. Ihmisen voi olla vaikea
saada otetta omasta elämästään. Hänellä voi
olla univaikeuksia, ruokahaluttomuutta,
painajaisia, ärtyneisyyttä, erilaisia
fyysisiä kipuja ja ahdistunut olo.
Muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet,
pettymys, viha ja eristäytymistarve ovat
tavallisia reaktioita ihmiselle kriisin
seurauksena. Yllättävänä tulleen
kriisin fyysiset jälkivaikutukset kestävät
tavallisesti ihmisen ruumiissa muutamasta
päivästä muutamaan viikkoon. Ne
lievittyvät ihmisen mielessä vähitellen,
kuitenkin hyvin yksilöllisesti kullakin
ihmisellä. Joskus ihminen kriisin
seurauksena masentuu. Toipumiseen kriisistä
kannattaa aina antaa itselleen aikaa.
Kriisihoidossa pyritään
käsittelemään tapahtunutta, työstetään
kriisin esiin nostamia asioita ja
monenlaisia tunteita, tehdään surutyötä.
Pikkuhiljaa yritetään varovaisesti katsoa
ihmisen elämää eteenpäin ja asettaa
tapahtunut osaksi menneisyyttä.
Kriisihoito auttaa ihmistä ottamaan
käyttöön uusia selviytymiskeinoja, jotka
auttavat häntä selviytymään akuutista
kriisitilanteesta. Ihmistä tuetaan
saavuttamaan jälleen oma elämänhallintansa
sekä palauttamaan aikaisempi toimintakyky.
Joskus kriisi voi olla uuden alku, jonka
jälkeen ihminen alkaa katsoa elämäänsä aivan
uudella tavalla. Joskus kriisi voi laukaista
ihmisessä tarpeen pohtia itseään ja omaa
elämäänsä aikaisempaa syvällisemmin. Aiemmat
kriisit, niihin liittyvät kipeät muistot ja
lapsuudenkokemukset saattavat myös
aktivoitua kriisin seurauksena. Niiden
läpikäyminen voi vaatia pidemmän ja
intensiivisemmän terapian.
Kriisihoitoon tulisi ihmisen päästä
mahdollisimman pian yllättävänä tulleen
kriisin jälkeen. Kriisihoito etenee
kriisissä olevan ihmisen yksilöllisten
tarpeiden mukaisesti. Kriisihoitoon voi
ensimmäiseen tapaamiseen tulla kriisin
kohdannut ihminen yksin, puolisonsa kanssa
tai yhdessä perheensä kanssa. Ensimmäinen
tapaaminen terapeutin kanssa kestää
yhdellä ihmisellä 1h, seuraavat 45min
kerrallaan. Jos pari käy yhdessä
kriisihoidossa tapaamiset kestävät 1,5h-1h
kerrallaan. Kriisihoidon tiheyden
asiakas ja terapeutti sopivat yhdessä
asiakkaan tarpeen mukaisesti, usein aluksi
tavataan vähintään kertaviikkoisesti.
Asiakas ja terapeutti arvioivat koko ajan
prosessia ja sopivat kriisihoidon
lopettamisesta asiakkaan tilanteen
selkiydyttyä.
|
|
|
|
