PERHETERAPIA
|
Perheterapia voi auttaa, jos perheen tai perheenjäsenten
välinen vuorovaikutus huolestuttaa. Vaikeuksia voi olla vanhempien ja lasten,
parin, vanhempien tai muiden perheenjäsenten välisissä suhteissa. Perheterapiassa
puhutaan ääneen perheen tilanteesta, säännöistä, perheenjäsenten tunteista ja
toiveista. Siinä myös tutustutaan perheen dynamiikkaan, selvitetään lasten kasvatusta
sekä erilaisia ihmissuhdeongelmiin liittyviä moninaisia kysymyksiä, joihin halutaan
muutosta. Perheterapiassa työstetään myös elämän eteen tuomia kriisejä
(sairastuminen, mielenterveydenhäiriö, muutto, kuolema ym.). Muutokset tai
odottamattomat tapahtumat aiheuttavat uudelleenjärjestelyjä perheessä ja muuttavat sen
tavallisia tapoja toimia.
Perheessä voi olla huolta perheen eri kehitysvaiheista, joissa jokaisessa on omat
kasvukriisinsä ja vanhemmuuteen liittyvät haasteensa. Haasteellisin
kehitysvaihe perheelle on ensimmäisen lapsen syntyminen, jolloin vanhemmat joutuvat
luopumaan kahdenkeskisyydestä ja perheessä siirrytään kolmiosuhteeseen. Toisen lapsen
syntyminen perheeseen kuormittaa vanhempia vielä enemmän. Jokaisella perheellä on aina
omanlaisensa elämäntilanne ja elämän haasteensa, kun perheessä on pikkulapsia,
kouluikäisiä tai murrosikäisiä lapsia. Kun lapset lopulta muuttavat pois kotoa,
joutuvat vanhemmat kohtaamaan kahdestaan tyhjän pesän vaiheen.
Perheterapiassa voi käydä myös yksinhuoltajana toimiva vanhempi lasten kanssa.
Yksinhuoltaja joutuu ottamaan vastuun lasten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista
kokonaisuudessaan, mikä voi olla joskus rankkaa. Hän joutuu toimimaan monessa eri
roolissa lapsille, kantamaan vastuun lasten tukemisesta sekä rajoista, ja kohtaamaan
erilaiset lasten pettymyksen tunteet arjessa. Lapsille on tärkeää saada ylläpitää
suhdetta etävanhempana toimivaan vanhempaan, jotta lapsilla säilyisi turvallisuuden
tunne ja kokemus suhteen jatkuvuudesta, vaikka vanhemmat ovatkin päätyneet eroon.
Etävanhemman tapaamisiin liittyy lapsilla usein ”vaihtopäivinä” tunteita,
jotka lähivanhempi saa päälleen. Perheterapiassa voidaan puhua kipeistäkin tunteista,
joita elämäntilanne ja vanhempien ero voivat herättää.
Perheterapiassa voidaan pohtia yhdessä myös uusperheen eteen tuomia haasteita.
Joskus vanhempien on vaikea yhdistää ”sinun”, ”minun” ja
”meidän” lapsia. Kun perheenjäsenet ovat lähteneet alun alkaen hyvinkin
erilaista perhekulttuureista ja heillä ei ole yhteistä historiaa, niin yhteisten
sääntöjen ja tapojen löytämiseen voi kulua pitkä aika, jopa vuosia. Jokainen
uusperheen jäsen on joutunut kohtaamaan menetyksiä, mitkä vaikuttavat perheenjäsenen
uusperheessä olemiseen. Suku voi tuoda uusperheeseen myös oman rasituksena, vaikka
toisaalta se voi rikastuttaa elämää. Parhaimmillaan uusperhe voi kuitenkin olla
jokaiselle perheenjäsenelle eheyttävä kokemus.
Perheterapiassa työstämisen aiheina voi olla myös sateenkaariperheen sekä
monikulttuurisen perheen haasteet. Erilaisista taustoista tulevien vanhempien voi
olla vaikea yhdistää erilaisia kasvatusnäkemyksiä, mikä voi aiheuttaa myös lapsille
ristiriitaisen olon. Toisaalta eri kulttuurit voivat tuoda myös rikkautta perheen
elämään, kun vanhemmille löytyy joustoa ja ymmärrystä toisen arvoja kohtaan.
Perheterapiassa pyritään tukemaan perhettä löytämään omia voimavaroja
perheen haasteelliseksi kokemissa tilanteissa. Kiireisen arjen keskellä ei aina
ehdi kuunnella, mitä toinen perheenjäsen haluaisi sanoa. Joskus perheenjäsenet eivät
ole kenties ikinä aiemmin voineet yhdessä puhua vaikeista asioista, mikä voi kätkeä
taakseen paljon surua, katkeruutta, vihaa ja syyllisyyttä. Ulkopuolisen terapeutin kanssa
käyty keskustelu voi avata uusia näkökulmia perheenjäsenille ja tuoda perheenjäsenet
lähemmäksi toisiaan.
Perheterapiaan osallistuvat yleensä kaikki perheenjäsenet iästä riippumatta.
On tärkeää kuulla myös lasten huoli ja mielipiteitä. Perheen tukiverkoston tärkeitä
ihmisiä voidaan kutsua mukaan myös tarvittaessa sovitusti (esim. isovanhemmat).
Terapiaistuntojen kokoonpanot sovitaan yhdessä perheen kanssa etukäteen, ne voivat
vaihdella istunnoittain.
Perheterapian toteutuminen vaihtelee tiheydeltään ja kestoltaan. Terapia voi
kestää muutamasta selvittelykäynnistä 10 - 20 kertaa kestävään terapiaprosessiin.
Tapaamiset voivat vaihdella parista viikosta kuukauden välein tapahtuviin käynteihin.
Perheterapian kokonaiskesto on kuitenkin yleensä alle vuoden. Yksi perheterapiakerta
kestää 90 minuuttia.
Perheterapiakäynnit suunnitellaan jokaisen perheen oman tilanteen mukaisesti.
Terapeutti voi työstää asioita perheen kanssa keskustelun lisäksi mm sukupuun,
piirtämisen, musiikin ja eläytymisharjoitusten avulla. Puolueeton terapeutti auttaa
perhettä viemään keskustelua eteenpäin, tunnistamaan ongelmia ja ottaa puheeksi myös
arkoja asioita. Terapeutti huomioi, että jokainen perheenjäsen tulee kuulluksi. Pienikin
muutos perheen vuorovaikutuksessa helpottaa perhettä ja voi olla sysäys perheen
toivomaan suuntaan.
Perheterapiakäynnit voidaan toteuttaa myös perheen kotona. Pienten
lasten vanhemmille voi olla helpompaa, että terapeutti tulee työparin kanssa kotiin.
Terapeuttien työparityöskentely mahdollistaa sen, että keskustelusta saadaan vielä
monipuolisempaa ja kaikki perheenjäsenet pystytään varmasti huomioimaan. Työskentelyn
aloitus on kuitenkin aina toimipisteessämme.
|
|
