VANHEMPAINOHJAUS- ja TUKIKÄYNNIT
|
Lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvät kysymykset,
erityistarpeet sekä eri kehitysvaiheiden tuomien haasteiden kohtaaminen voi olla
ajoittain haasteellista vanhemmille. Joskus vanhemmat haluavat jakaa omia
ajatuksiaan ja keskustella arkipäivän asioista ulkopuolisen ihmisen kanssa. Yksikin
tukikäynti voi riittää, joskus taas on tarpeen useampi, riippuen vanhempien omasta
tarpeesta.
Vanhempainohjaus on myös tärkeä osa lapsen ja nuoren terapiaa - sitä
SUOSITELLAAN LAPSEN TAI NUOREN TERAPIAN RINNALLA VANHEMMALLE / VANHEMMILLE OMAKSI TUEKSI.
Lapsen terapiassa käynti ei ole vain lapsen/nuoren oma asia, vaan myös vanhemmat
joutuvat tekemään töitä, jotta terapia onnistuisi ja siitä saataisi paras mahdollinen
hyöty koko perheelle. Vanhempainohjausta antaa vanhemmalle yleensä eri terapeutti, jonka
luona lapsi itse käy.
Vanhempainohjaus on pitkäkestoista, koska sen tulisi olla vanhemman tukena koko lapsen
terapian ajan (mikä voi olla useita vuosia). Tapaamisia on vanhempainohjaajana
toimivalla terapeutilla vanhemman/vanhempien kanssa useimmiten joka toinen viikko,
vähintään kerran kuukaudessa 45 min tai 90 min kerrallaan sopimuksen mukaan.
Kriisitilanteissa voi olla tarpeen tiheämmät tapaamiset. Mikäli lapsi käy terapiassa,
vanhempainohjauksen tiheys sovitaan yhdessä vanhemman/vanhempien, terapeutin ja
terapiasta vastaavan vastuulääkärin kanssa arviointikäyntien jälkeen yhteisessä
neuvottelussa. Myös sen etenemistä ja kestoa arvioidaan samassa kokoonpanossa koko
lapsen terapian ajan, yleensä 1 - 2 kertaa vuodessa.
Vanhempainohjauksen tarkoituksena on antaa vanhemmille lisää ymmärrystä
heidän oman lapsensa tilanteeseen. Vanhempia autetaan ymmärtämään lapsen
käyttäytymistä ja ongelmia sekä sitä, miten vaikeat elämäntilanteet menneisyydessä
ja nykyisyydessä ovat vaikuttaneet lapseen ja millaista hoitoa he nyt tarvitsevat.
Vanhempainohjauksessa keskeinen työskentelyn kohde on vanhemman/vanhempien ja
lapsen välinen vuorovaikutus ja suhde. Yhdessä vanhempien kanssa työstetään
ajankohtaisia ja aiemmin tapahtuneita koti-, tarha- ja koulutilanteita. Vanhempia tuetaan
omassa jaksamisessa sekä erilaisissa kasvatuksellisissa kysymyksissä pyrkien
tarvittaessa myös löytämään uusia suhtautumistapoja lapseen.
Vanhemmat tarvitsevat tukea ja tietoa lapsen terapian eri vaiheista, sekä
terapian mahdollisista vaikutuksista lapsen käytökseen. Lapsen terapiassa
käynti voi olla vanhemmasta/vanhemmista hyvin hämmentävää ja herättää heissä
monia kysymyksiä. Jo lapsen kuljetus terapiaan voi mietityttää, koska lapsi voi sanoa
ettei halua mennä sinne. Terapian aikana lapsi voi myös taantua hetkellisesti
kehityksessään ja vanhempi/vanhemmat voivat ihmetellä, miten heidän tulisi suhtautua
tilanteeseen ja lapsen käyttäytymiseen.
Vanhempainohjauksessa asioita mietitään yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa laajasti. Vanhempien
parisuhdevaikeuksilla on myös usein suuri merkitys lasten ongelmiin ja niiden
jatkumiseen. Lapset toimivat perheen tunnemittareina. He tunnistavat herkästi
vanhempiensa mielialoja, parisuhteen tunnelmia ja muutoksia. Keskustelussa tulee
myös esille vanhemman/vanhempien oman lapsuudenperheen rakenteet, suhteet ja arvot
suhteutettuna nykyhetkeen ja nykyperheeseen. Yksinhuoltajuus, uusperheet ja
sateenkaariperheet tuovat myös vanhemmuuteen lisää uusia haasteita.
|
|