|
VANHEMPAINOHJAUS-
ja TUKIKÄYNNIT
|
Lasten ja nuorten
kasvuun ja kehitykseen liittyvät
kysymykset, erityistarpeet sekä eri
kehitysvaiheiden tuomien haasteiden
kohtaaminen voi olla ajoittain
haasteellista vanhemmille. Joskus
vanhemmat haluavat jakaa omia ajatuksiaan ja
keskustella arkipäivän asioista ulkopuolisen
ihmisen kanssa. Yksikin tukikäynti voi
riittää, joskus taas on tarpeen useampi,
riippuen vanhempien omasta tarpeesta.
Vanhempainohjaus on myös tärkeä osa
lapsen ja nuoren terapiaa - sitä
SUOSITELLAAN LAPSEN TAI NUOREN TERAPIAN
RINNALLA VANHEMMALLE / VANHEMMILLE OMAKSI
TUEKSI. Lapsen terapiassa käynti
ei ole vain lapsen/nuoren oma asia, vaan
myös vanhemmat joutuvat tekemään töitä,
jotta terapia onnistuisi ja siitä saataisi
paras mahdollinen hyöty koko perheelle.
Vanhempainohjaus on pitkäkestoista,
koska sen tulisi olla vanhemman tukena
koko lapsen terapian ajan (mikä
voi olla useita vuosia). Tapaamisia on
vanhempainohjaajana toimivalla terapeutilla
vanhemman/vanhempien kanssa useimmiten joka
toinen viikko, vähintään kerran kuukaudessa
45 min tai 90 min kerrallaan sopimuksen
mukaan. Kriisitilanteissa voi olla tarpeen
tiheämmät tapaamiset. Mikäli lapsi käy
terapiassa, vanhempainohjauksen tiheys
sovitaan yhdessä vanhemman/vanhempien,
terapeutin ja terapiasta vastaavan
vastuulääkärin kanssa arviointikäyntien
jälkeen yhteisessä neuvottelussa. Myös sen
etenemistä ja kestoa arvioidaan samassa
kokoonpanossa koko lapsen terapian ajan,
yleensä 1 - 2 kertaa vuodessa.
Vanhempainohjauksen tarkoituksena on
antaa vanhemmille lisää ymmärrystä heidän
oman lapsensa tilanteeseen.
Vanhempia autetaan ymmärtämään lapsen
käyttäytymistä ja ongelmia sekä sitä, miten
vaikeat elämäntilanteet menneisyydessä ja
nykyisyydessä ovat vaikuttaneet lapseen ja
millaista hoitoa he nyt tarvitsevat
ikätasoisen kasvunsa ja kehityksensä tueksi.
Vanhempainohjauksessa keskeinen
työskentelyn kohde on vanhemman/vanhempien
ja lapsen välinen vuorovaikutus ja suhde.
Yhdessä vanhempien kanssa työstetään
ajankohtaisia ja aiemmin tapahtuneita koti-,
tarha- ja koulutilanteita. Vanhempia tuetaan
omassa jaksamisessa sekä erilaisissa
kasvatuksellisissa kysymyksissä pyrkien
tarvittaessa myös löytämään uudenlaisia
suhtautumistapoja lapseen.
Vanhemmat tarvitsevat tukea ja
tietoa lapsen terapian eri vaiheista, sekä
terapian mahdollisista vaikutuksista
lapsen käytökseen. Lapsen
terapiassa käynti voi olla
vanhemmasta/vanhemmista hyvin hämmentävää ja
herättää heissä monia kysymyksiä. Jo lapsen
kuljetus terapiaan voi mietityttää, koska
lapsi voi sanoa, ettei halua mennä sinne.
Terapian aikana lapsi voi myös taantua
hetkellisesti kehityksessään ja
vanhempi/vanhemmat voivat ihmetellä, miten
heidän tulisi suhtautua tilanteeseen ja
lapsen käyttäytymiseen.
Vanhempainohjauksessa asioita mietitään
yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa
laajasti. Vanhempien
parisuhdevaikeuksilla on myös usein suuri
merkitys lasten ongelmiin ja niiden
jatkumiseen. Vanhempien repivä
riitely, perheessä esiintyvä väkivalta
(henkinen/fyysinen) sekä alkoholiongelma
pelottavat lapsia ja he joutuvat oppimaan
selviämään turvattomuutta aiheuttavissa
tilanteissa yksin, mikä ei tue heidän
kasvuaan ja kehitystään hyvään suuntaan.
Lapset toimivat perheen tunnemittareina. He
tunnistavat herkästi vanhempiensa
mielialoja, parisuhteen tunnelmia ja
muutoksia. Keskustelussa tulee myös
esille vanhemman/vanhempien oman
lapsuudenperheen rakenteet, suhteet ja
arvot suhteutettuna nykyhetkeen ja
nykyperheeseen. Yksinhuoltajuus,
uusperheet ja sateenkaariperheet voivat myös
tuoda vanhemmuuteen haasteita toimimattomien
malliensa takia, joita on hyvä yhdessä
ulkopuolisen ihmisen kanssa avata. Pyritään
löytämään yhdessäelämiseen kaikkien
perheenjäsenten jaksamista tukevia tapoja.
Jokaisen ihmisen yksilöllisyyden tukeminen
rikastuttaa elämää.
|
|
